Browsing Tag

kanada

LIVING ABROAD

PUPUPUISTO

 

 

Urbaanilegenda kertoo pupu miehestä, joka asuu meidän viereisen Lindsay Park -nimisen puiston lähettyvillä. Miehellä oli 40 (?!) lemmikkipupua, jotka asuivat hänen kellarikerroksessaan. Eräänä päivänä hänen taloonsa murtauduttiin. Murtovaras oli pelästynyt pupu laumaa ja juossut saman tien pois jättäen oven auki. Miehen tullessa kotiin oli hänen pupunsa karanneet. Sittemmin he ovat asustelleet Lindsay Parkissa ja lisääntyneet sadoiksi, ellei jopa tuhansiksi pupuiksi..

 

Tarinan kuulin pupupuistossa sijaitsevasta liikuntakeskuksesta, kun olin hakemassa sinne jäsenyyttä. Tämä 5 min kävelymatkan päässä oleva liikuntakeskus on muuten ihan mahtava! Sieltä löytyy kaikki mahdollinen. Olen käynyt jo uimassa, salilla, bodypumpissa, pilateksessa, yogassa, hot yogassa ja pelannut sulkkista, hintaa 58 cad/kk, eli noin 38,50 euroa.

 

Onko pupumies tarina sitten totta tai ei, niin lemmikkieläinten jälkeläisiä puput ainakin ovat, kertoo netistä lukemani artikkeli. Ihmiset ovat hylänneet kotieläimensä huomattuaan kuinka paljon hormonien valloissa, eli tietyssä iässä olevat puput vaativatkin työtä. Ulkona he ovat sitten lisääntyneet minkä kerkeävät, jonka takia tilanne on nyt tämä.

Calgaryssa ei ole sentään tarvittu tehdä vielä mitään toimenpiteitä asialle, niin kuin Canmoressa, jossa tehtiin sterilisaatioita pupuille, estääkseen niiden lisääntymisen. Toimenpiteet verottivat kaupungilta satojen tuhansien kulut.

Jos lemmikkieläimiä jättää heitteille, siitä napsahtaa 100-10.000 dollarin sakot. Hyvä niin!!

 

 

 

 

Törmään pupuihin joka päivä puistossa. Lämpimillä säillä niitä näkyy kaikkialla, mutta nyt kovimmilla pakkasilla he ovat hakeutuneet liikuntakeskuksen kulmille, kaivaen koloja rakennuksen alle suojaan. Kun menimme porkkanapussimme kanssa lähettyville, he juoksivat heti luoksemme. Puput ovat todella kesyjä ja aivan ihania! Haluaisin ottaa ne kaikki kotiini suojaan tulevilta pakkasilta!

 

 

 

Love Oona

 

 

CANADA,LIVING ABROAD

EXTREME COLD WARNING

 

Kun mennään kylmyysvaroituksella jo viikkoja putkeen, se vaatii erikoisjärjestelyjä arkeen..

 

Säätiedotuksesta kopioitu:
Varoitus: erittäin kylmä ilma
Southern Alberta

A multi-day episode of very cold wind chills continues. The coldest wind chill values will be between minus 40 and minus 50. Some parts of Alberta should expect extreme cold …

 

 

VAATETUS:

 

Olen ollut toppatakki päällä enemmän kuin ilman. Kahdeksan tunnin työpäivinä sitä ei kannata ottaa ollenkaan pois, sillä jäädyt saman tien. Pipo tai huppu on hyvä olla myös päässä. Meidän liikkeen vanha talo kun ei lämpene kunnolla.

Plussaa: Vältyt vaatekriisiltä. Kukaan ei kuitenkaan näe mitä puet sen alle.

Jos et omista lämpimiä talvikenkiä (itselläni vain uggit, joilla ei kehtaa liikkua), voi kuumaksi hierottavat kertakäyttöpohjalliset pelastaa tilanteen. Näistä lasketteluun tai eräretkille tarkoitetuista pohjallisista hohkaa kuumaa ilmaa jalkoihin monta tuntia. Ehkä maailman paras tunne!

Lisäksi olen hamstrannut itselleni 100% cashmere, sekä merino wool neuleita. (Löytänyt Winnersistä, jossa myydään merkkituotteita edullisesti). Tekokuitu virityksiin verrattuna ero on kuin yöllä ja päivällä.

 

 

 

 

KANADALAISTEN MUOTI:

Nyt kylmillä ilmoilla IN: karvakaulustakki, trikoot ja Sorel talvinilkkurit, joiden yli on vedetty villasukat. Mäkin haluun Sorel nillkurit!

Muuten kylmyysvaroituksista huolimatta on myös paljaita nilkkoja bongattu. Joskus olenkin maininnut, kuinka täällä joka toisella, iästä riippumatta, näkyy nilkat talvisin. Näilläkin säillä käytetään lenkkareita nilkkasukilla tai nilkkureita lyhyt lahkeisilla housuilla.

 

APUVÄLINEET:

Töissä: Kuumien eräretkipohjallisten lisäksi, pöytä lämmitin, jonka edestä ei halua poistua.

Kotona: Kiehuvalla vedellä täytetty kuumavesipullo, josta sain kerran palohaavan kun nukahdin se syliin.

Peittoja x3 : Ikean kuumin untuvapeitto, paksu ja painava peruspeitto, sekä villainen Muumi viltti.

Asuntoamme ei voi laittaa täysiin lämpöihin, sillä Reno koiralle (Ja Leelle) tulee muuten liian kuuma.

 

VÄLIMATKAT:

Ellen ole saanut kyytiä töihin, on ollut vain pakko ottaa uber. Muuten kotoa ei kannata poistua mihinkään. Ruokaakin ollaan tilattu kotiin, enemmän kuin koskaan. Täällä toimii Skip The Dishes ja Uber Eats.

Työkaverini käveli yksi ilta töistä kotiin (asuu lähempänä töitä kuin minä), oli hän saada jo hypotermia kohtauksen!

 

 

 

KESKUSTELUNAVAUS/PUHEENAIHE IHAN KENEN KANSSA TAHANSA:

Sää.

 

TYÖ:

Ihanan rauhallista, kun kukaan ei halua kävellä liikkeeseemme. Kauppakeskukset parkkipaikkoineen ovat helpompia.

 

KYLMYYS TESTIT:

 

Kuuman veden heittäminen ilmaan = tulee jääpuikkoina alas.

Jääpalojen teko parvekkeella = toimii samanlailla kuin pakastin.

Saippuakuplien puhaltaminen ulkona = kuplat jäätyvät palloiksi.

Katso videolta miten saippuakupla jäätyy grillin päällä parvekkeella;

(Kuvattu puhelimella pimeässä, anteeksi heiluminen)

 

 

Saippuakuplarasiaan on lisätty glyserolia, joka auttaa kuplan kestävyyteen. Tämä oli silti haasteellista. Seuraavana päivänä kuvien toivossa, emme onnistuneet ollenkaan. Tuuli rikkoi ne saman tien.

 

 

 

ILMAN VAIKUTUS ULKONÄKÖÖN:

Joka paikkaan kutittaa. Kädet ja huulet verellä. Kantapäitäni voisi raastaa juustohöylällä. Lee kutsuu jalkojani Shrek feet.

Naamassa finnejä.

 

MUU KANADA

Saskatoonissa oli kylmempää kuin Siperiassa ja Marsissa.

 

RENO

Ehkä ainut, joka tästä nauttii, on Reno, joka rakastaa kylmyyttä. Haluaa nukkua parvekkeella!

 

 

 

 

Mainittakoon tämän viikon olleen jo vähän lämpimämpi. Asteet vaihdelleet -18/-2 välillä. Voittaa -27 ! Kylmyyttä on kuitenkin vielä luvassa.

 

Äitini oli meillä vierailulla 10 päivää (lähti viime sunnuntaina takaisin Suomeen), jonka aikana täällä oli niin kylmä, ettei mitään oikein voitu tehdä. Lee kuljetti meitä ovelta ovelle museoon, kirjastoon, kauppakeskukseen ja ruokakauppaan. Lähiravintolaankin otettiin uber, kun oli vain liian kylmä kävellä.

 

Eilen illalla kylmissäni peiton alla mietin, miltä tuntuu kun on pidemmän aikaisesti lämmin olotila? Eilen hot yogassa koin hetkellistä kuumuutta, mutta sieltä poistuttuani oli pakko vetää heti pitkähihainen ylle. Alan olemaan jo ihan kyllästynyt tähän. Ja kaikkiin toppavaatteisiin!

Vastaan käveli mies, jolla oli päässään villainen vihreä kommandopipo. Vain silmät ja suu näkyivät. Vaikka hän näyttikin pelottavalta, respect asian mukaisesta varustuksesta. Sellaista täällä tarvitaan!

 

 

 

Love Oona

PERSONAL

KAUHUNHETKIÄ HAMMASLÄÄKÄRISSÄ

 

Pahoittelut huonoista uutisista, huikkasi hammaslääkäri perääni, kun lähdin hämmentyneenä vastaanotolta.

 

 

 

Puolivuosittainen hampaiden puhdistusaikani sai yllättävän käänteen, kun kaikki ei näyttänytkään olevan kunnossa. Hammashoitajan mielestä, ikeneni ovat vetäytyneet niin pahasti, ettei nähnyt enää muuta vaihtoehtoa, kuin ienleikkauksen.

 

What? Ienleikkaus, mikä se on? Kuulostaa kamalalta! Tunsin kuinka paniikki alkoi hiipiä mieleeni..

 

Hoitaja jatkoi jutusteluaan samalla kun puhdisti hampaitani. Ienleikkaus voidaan tehdä kahdella eri tavalla:

 

  1. Leikataan kitalaesta ihoa, joka siirretään hampaiden päälle korvaamaan vetäytyneitä ikeniä. Painotti toimenpiteen olevan hyvin kivulias leikkauksen jälkeen. Vähän niin kuin suussa palaisi, oli kuvailunsa kipuun. Tämän takia tätä vaihtoehtoa ei tehdä enää niin usein.
  2. Siirretään jonkun toisen ihmisen ikeniä suuhuni.

 

 

..Okei, paniikki saavutettu!

 

Sain ajan röntgeniin, jossa hammaslääkäri tulisi kertomaan asiasta vielä tarkemmin.

 

 

Seuraavana yönä en nukkunut silmäystäkään.

Googletin peiton alla kaikki keskustelut ja artikkelit mitkä liittyvät ienongelmiin. Olin varma, että hampaani tippuvat kohta.

 

Parin viikon päästä koitti röntgenaika. Kuvia katsonut hammaslääkäri antoi tuomionsa, joka oli kaikkea muuta mitä olin odottanut. Suustani löytyi 11 kpl (!?) reikiä, jotka olivat tulleet vuodessa (viime röntgenistä). Hammaslääkäri pudisteli päätään -vastaavaa ei ollut kuulema koskaan nähnyt. Olinko tehnyt jotain erilaista viimeisen vuoden aikana?

Öööh en.. (Mitään ei tule edelleenkään mieleen. Enkä ole alkanut juomaa sitruunavettä, jota hän ensimmäiseksi kysyi).

 

Ikenistä ei sen sijaan puhuttu mitään. Kyselin leikkauksesta, johon pudisteli taas päätään. Ilmeisesti sitä siis ei tarvita? (Hammaslääkärillä oli niin vahva aksentti, etten saanut kaikesta selvää).

 

Sain kuitenkin kolme ajanvarausta paikkauksiin ja hampaiden hoito-ohjeet kotiin.

Vielä enemmän hämmentyneenä palasin kotiin aloittamaan uuden googletusrumban -mistä tulee reikiä?

Ja sokerin syönti loppui siihen.

Jonka suhteen mennään täällä jo hulluudenpartaalla. Sain mm. hepulikohtauksen, koska Lee oli laittanut hunajaa teeheni. Luin jostain hunajan olevan kuin karkkia hampaille.

 

 

Tuoremehu kuuluu myös kielletylle listalle.

 

 

 

Nyt pesen extra fluorihammastahnalla hampaani kolme kertaa päivässä. Iltaisin lankaus ja erikoissuuvesi.

Välttelen napostelua ja kaikkia ruoka-aineita, jotka voisivat olla huonoksi hampaille.

Suomeksi: en uskalla syödä mitään.

Taidan olla vielä shokissa. Työkaverin sanoin: kyllä sä muutaman kuukauden päästä otat jo iisimmin.

 

Olen tässä pohtinut, voikohan näissä 11. reiän seassa olla myös reiänalkuja, joita ei oikeasti edes tarvitsisi paikata? Olen vain kuullut täällä hammaslääkäreiden rahastavan kaikella mahdollisella..

Anyway on hyvä saada reiät kuntoon. Ienleikkaukseen en kuitenkaan menisi, jos se tehtäisiin vain pelkän esteettisyyden vuoksi.

 

 

 

Ps. Löysin täältä ksylitolipurkkaa erikoishammashoitotarvikkeiden vierestä. Maksoi 10 dollaria!

 

 

Love Oona

 

 

PERSONAL

ABOUT TODAY

 

”Hey, are you awake

Yeah I´m right here

Well can I ask you 

About today”

(The National – About today)

 

 

Kiitos kysymästä. On ollut oikein mukava vapaapäivä, vaikka hyvin laiskanpuoleinen. Suurin juttu mitä tänään tein, oli pitkä kävelylenkki Reno koiran kanssa naapuruston pupupuistossa. Olen ristinyt viereisen puiston nimeksi pupupuisto, koska se vilisee pupuja! Yhdessä kohtaa aloin laskea monta niitä näin samalla silmäyksellä -8 kpl. Heidän seuranaan puistossa vilisee myös oravia ja majavia. (Itse en ole vielä törmännyt majaviin, mutta heidän jyrsimisjälkiinsä ja kakkaansa kyllä).

Tämä takapihani puisto on ihan loistava. Niin on myös Reno, jota ei kauheasti kiinnosta puput eikä vastaantulevat ihmiset. Löntystelee vain ilman hihnaa iloisesti perässäni, jollei ole jäänyt nuuhkimaan jotain. Kuvailin noin tunnin ajan ja Reno kuuliaisesti pysytteli aina jossain lähettyvillä.

 

 

 

 

Syksy on saapunut kaupunkiin ja ulkona on ihan hemmetin kylmä! Kotiin päästyäni en tuntenut sormiani enkä varpaitani, hansikkaista ja sukista huolimatta. Olisikohan siitä ollut kaksi viikkoa, kun täällä oli vielä +30 astetta ja nyt 0 °c. Muutama päivä sitten satoi ensilumi. Se yllätti ja se oli hirveää. Käveltiin Jarnan kanssa töistä kotiin puolipukeutuneina yltä päältä lumessa.

 

Kesä on nyt virallisesti ohi. Mutta ei se mitään, ollaan parin viikon päästä lähdössä Jarnan kanssa tyttöjen lomalle Losiin. Jotenkin jännittää. En muista koska olisin ollut viimeksi jossain ulkomailla Kanadaa ja Suomea lukuun ottamatta. Liberty Lakea ei lasketa mukaan, koska sinne mentiin autolla.

 

Tuntuu jotenkin, että pitäisi kauheasti valmistautua L.A -reissua varten. Kaikki siellä on varmaan jotain kaunista ja mahtavaa! Olen niin tottunut tähän peräkylän Calgaryyn, että jopa viimeksi muutama vuosi sitten Suomessa vieraillessani, valmistauduin hulluna kauppareissullekin. Kaikki näyttivät niin tyylikkäiltä ja kauniilta.

 

Pidän tästä meiningistä täällä. Ei mitään sisäpiirijuttuja tai oikeastaan mitään. Aika rauhassa vaan ollaan.

 

 

 

 

 

Mikään ei ole ihanampaa, kun tulet kotiin ja joku kysyy miten päiväsi meni.

 

Vaikka siteeraamassani kappaleessa About today ei taideta ihan siitä puhua, se toi inspiraatiota.

Löysin biisin tunti sitten, kun tuskailin ääneen mitä kirjoitan.

 

Tapailemani mies: Mitä aiot kirjoittaa?

Minä: Ei mitään tietoa. ”Something about today”, kun kuvatkin on.

Tapailemani mies: Kuuntele vaikka About today -biisi ja mieti sitten. 

 

Kiitos, sain postauksen valmiiksi samalla kun kuuntelin biisin monta kertaa putkeen.

T: Melankolisen musiikin ylin ystävä.

 

Musiikkia sunnuntai iltaan, tai sinne Suomeen maanantai aamuun. (Sopii paremmin ensimmäiseen)

 

 

 

 

Love Oona

LIVING ABROAD,TRAVEL

RAJANYLITYS KANADASTA USA:HAN

 

MINILOMA JENKKIEN PUOLELLA

 

 

Lähdin extempore ystäväni mukaan pitkän viikonlopun viettoon Washingtoniin. Rajan ylityksestä ja määränpäästämme Liberty Lakesta, olin kuullut hänen suostuttelu puheessansa seuraavaa.

”Kun ajamme rajan yli (Kanada-Usa), kaikki tuntuu samalta, mutta kuitenkin niin eriltä. Toisella puolella on lämpimämpää ja halvempaa. Paikka johon olemme menossa, on sellainen ”rich housewife” mesta, mutta pariskunta jonka luona yövymme on ihanan hulluja ja todella vieraanvaraisia -plus heillä on oma ranta ja orginal Batman auto. He osaavat nauttia elämästä.”

 

-Ok, I`m in!

 

 

Rajanylitys myös kiinnosti. En ole koskaan ylittänyt mitään rajaa teitse, enkä ole myöskään vielä matkustanut Kanadan pysyvällä oleskelulupa -kortillani. Sen olemassa olo tekee olon huomattavasti rauhallisemmaksi. Takaisin tullessa ei siis pitäisi olla enää pitkiä kuulusteluita, passileimoja ja päivämääriä koska pitää poistua maasta.

 

Matka Calgarysta Usa:n rajalle kesti n. 5 tuntia. Ohitimme kylän nimeltä Fernie, jossa kävin viime talvena ensikertaa laskettelemassa. Maisemat olivat matkalla upeita. Rajaa lähestyttäessä ne muuttuivat vähän karummaksi. Ainakin rajan läheisellä yksinäisellä huoltoasemalla, jossa kävimme pissalla. Siellä myytiin tiskillä puukkoja ja takapihalla oli creepy camping area, mihin en jäisi heti yöpymään.

Tax free kaupat olivat rajan molemmin puolin. Yksinäiset mökit keskellä ei mitään, josta hohtivat loisteputkivalot.

 

Vastaamme ajoi auto, joka oli juuri tullut Usa:n puolelta. Kuvasivat innostuneesti maisemia auton ikkunasta. -”Hei me ollaan Kanadassa”! Itse tein samoin, kun päästiin Usa:n puolelle.

 

Rajalla oli hiljaista ja meitä ennen oli vain yksi auto. Ystäväni ja minut kutsuttiin sisälle ottamaan sormenjäljet ja valokuvat, koska emme olleet Kanadan kansalaisia. Virkailijat olivat rentoja. Kysyttiin mikä on matkan tarkoitus ja mihin olemme menossa. That´s all.

 

 

 

 

 

Huomattiin olevamme USA:n puolella, kun pysähdyttiin ensimmäiselle huoltoasemalle. Hei täällä myydään viiniä, Marlboroa ja erilaisia karkkeja!  Korttikoneet on myös outoa. 

 

Liberty Lake oli kaunis järvineen, hienoinen taloineen ja golf kenttineen. En yleensä suunnittele paljon lomia, enkä tehnyt sitä tälläkään kertaa. Ehdittiin kuitenkin käydä ajelemassa Batman autolla, ostamassa kukkia torilta, drinksuilla terassilla, veneilemässä ja uimassa -mutta ehkä kuitenkin eniten vietimme aikaa vain isäntäparin rantatuoleilla, josta siirryimme aina illan hämärtäessä terassin nuotion ääreen.

 

 

 

 

Isäntäpari oli sydäntä pakahduttavan vieraanvaraisia. Ikäerosta huolimatta olimme kaikki kuin yhtä suurta perhettä.  Täytyy vielä mainita isännän tekemät bagelit sulatejuustolla & pekonilla, uuniperunat ja mureimmat ribsit, joita olen koskaan syönyt. Food heaven!

 

Lähtiessämme kertoivat kuinka voin tulla koska tahansa takaisin, jos haluan hetken päästä irti elämästä ja rentoutua. Pidän tämän ehdottomasti mielessäni.

 

Takaisin tullessa rajan ylitys meni vieläkin nopeammin. Tällä kertaa ei tarvinnut nousta edes autosta.

 

 

 

 

Minilomalta jäi kuvia käteen vain muutama ja nekin täysin ei kiinnostavista asioita. Keskityin niin intensiivisesti kaikkeen muuhun, kuten aurinkorasvan levittämiseen, drinkkilasin täyttämiseen ja ampiaisten hätistelemiseen. (Niitä oli kaikkialle. Yksi istahti aamiaissämpylälleni, juuri kuin olin puraisemassa siitä haukkua. Sämpylä lensi kaaressa rantahiekkaan.) Rannalta oli myös kiva tiirailla naapureitten taidonnäytteitä seisoma vesiskoottereilla. Kaikilta löytyi sellainen ja jokainen huristi niillä menemään pitkin järveä.

 

Ensi kerralla muistan kuvata oleellisen, niin kuin tältä reissulta se olisi ollut Batman auto.

 

 

Love Oona