LIVING ABROAD

KUULUMISIA / SAIN TÖITÄ!

 

Päivät ovat taas hujahtaneet ohi sellaisella vauhdilla, että en tiedä missä mennään. Havahduin juuri siihen, että ollaan syyskuun puolella. Vaikka mieli onkin jo osittain syksyssä (ostin juuri muhkean kaulaliinan kahdessa eri värissä, kun en osannut päättää kumpi on kivempi), ovat ilmat olleet Calgaryssa kuin kuumimmillaan heinäkuussa. Ihmiset puhuvat tämän kesän olleen kuumin miesmuistiin ja sen huomaan kun tuskanhiki valuu terassilounaalla ja iltapäivän ruuhkassa kotimatkalla. Niin kuin viime viikolla, on tällekin viikolle luvattu yli 30 astetta. Kotona on viileämpää kuin ulkona! Voiko tosiaan olla syyskuu? Tosin, en valita!

Asuntoetsinnät jatkuvat edelleen. Zachiä on jännittänyt ensiasuntonsa osto ja mietityttänyt mm. minun töiden puuttuminen, joka on selvästi jarrutellut häntä lopullisissa päätöksissä. Onhan talon osto iso juttu, tosin itse en miettinyt hetkeäkään kun oman punavuorelaisen kaksion aikoinaan ostin. Asuntoni myyntirahojen lisäksi ratkaisin vielä hänen pelkonsa hankkimalla itselleni töitä. (Ensimmäinen työpaikkani Kanadassa, sillä työnhaku on ollut vasta mahdollista pysyvän oleskeluluvan saatuani vähään aikaan sitten.)

Kiitos ystävälleni Jarnalle, joka hommasi minulle haastattelun hänen manageroimansa liikkeen pomolle. Jännityksestäni huolimatta haastattelu meni ilmeisemmin ihan hyvin, sillä pääsen aloittamaan viikon päästä työt Frank & Oakin liikkeessä Downtownissa. Tuttu paikka ja mahtava tiimi. Voin sanoa, olen aika innoissani!

Muutama pieni kulttuurierokin tuli tässä haastatteluun valmistautuessa ja työnsaannin jälkeen huomattua.

CV = Kiitos toiselle suomalaiselle ystävälleni, joka lähetti Suomesta meiliini hänen käyttämänsä uuden CV-pohjan, johon sain väkerrettyä englanniksi omani. Saamani moderni/tätä päivää oleva pohja oli Zachin sanojen mukaan; hienoin CV, mitä on koskaan eläessänsä nähnyt. Täällä tosiaan kuvaa ei näissä juurikaan käytetä ja sommittelukin on ihan turhaa -kaikki vaan kirjoitetaan yhteen pötköön A4-paperille ja se on siinä.

Palkan ohjaaminen tilille = Pankissa on jo käyty pyytämässä leimattu paperi tilitietoineen ja allekirjoituksineen, että palkan saa ohjata tililleni. Tämän jälkeen kiikutettu paperi myös työpaikalleni.

Verot = Joka vuosi täytyy käydä hoitamassa verot verotoimistossa, joita löytyykin täältä pankkien lisäksi joka nurkan takaa.

 

 

Love Oona

LIVING ABROAD

KANADALAISTA ASUMISTA – ASUNNON OSTO

 

Kuvat: Asuntoilmoituksia kohteista, joita olemme menossa katsomaan. (www.searchcalgarylistings.ca)

 

 

Pankkiaika lainaneuvotteluun varattu! Rahansiirto Suomesta Kanadaan käynnissä! Kuuteen eri taloon sovittu näytöt! Olemme lähempänä muuttoa kuin koskaan! Enkä voisi olla onnellisempi. Pääsenkö oikeasti kohta pois tästä poikamiesboksista? Voin vaan sanoa, ikävä ei tule takaisin!

 

Ostomielessä asunnon etsiminen menee täällä vähän eri tavalla kuin Suomessa. Myös asunnon etsijä tarvitsee välittäjän. Näin ollen myytävää asuntoa esittelee yhden sijaan moni eri välittäjä. Kun päädymme ostamaan asunnon, maksaa myyjä, eli asunnon omistaja välittäjällemme palkkion. Asunnon etsiminen on ollut myös todella helppoa! Välittäjämme lähettää meille päivittäin sähköpostilla uusia asuntoja pyytämältämme alueilta ja hintaluokasta. Kun haluamme mennä jotain niistä katsomaan, hoitaa välittäjämme näytöt ajalle, jolloin meille sopii. Ensi viikon keskiviikoksi olenkin jo listannut hänelle asunnot, joita haluamme mennä silloin katsomaan. Voin vielä meilata hänelle lisää kohteita samalle päivälle, jos kiinnostavia ehtii tulla ennen sovittua aikaamme. Tällä hetkellä olemme menossa katsomaan viittä eri omakotitaloa ja yhtä paritaloa. Olen nyt aivan varma, että joku näistä muumitaloista on kohta meidän! (Kaikki talot näyttävät mielestäni täällä ihan muumitaloilta).

Asuntoilmoituksia ja muutamaa jo näkemäämme asuntoja katselleena olen alkanut ihastumaan näiden amerikkalaistyylisiin ratkaisuihin! Pidän siitä, että jokaisessa makuuhuoneessa on oma kylppäri. Yhtä suurta oleskelutilaa oleva basement (tv:n katseluhuone) on myös hauska. Olohuoneessa takka on taas ihan vakio ja vessoja ei ole ikinä liian vähän! Miinuspuolina olen taas huomannut eteisen puuttumisen kokonaan. Kaikissa marssitaan vaan suoraan ulko-ovesta olohuoneeseen. Kokolattiamatot ovat taas onneksi kadonneet olohuoneista, mutta ne ovat vieläkin suosiossa portaita pitkin yläkerran makuuhuoneisiin. Talot ovat kuitenkin ulkoa kuin sisältäkin jotenkin söpön kotoisia.

Vielä asuntojen hinnoista Calgaryssa. Kuvissa näkyvien kolmikerroksien omakotitalojen hinnat (suhtkoht lähellä downtownia) on samaa luokkaa, mitä myymäni pieni kaksioni maksoi Punavuoressa. Olen taivaassa!

Ps. Näen jo sieluni silmin itseni juomassa aamukahvia omalla terassilla. Butters ja Eddie (koira&kissa) leikkivät pihalla. En voi myöskään unohtaa kotiaskareiden helppoutta; pyykkejä, joita voi pestä omassa pyykinpesukoneessa (ei 11 kerrosta alempana). Tiskikonettakaan ei tarvitse vierittää tiskialtaan eteen tukkimaan veden käytön. Tai vessaan/suihkuun olevaa tungosta, niitä kun löytyy lemmikeistä lähtien jokaiselle oma. Viimeisin, mutta yhtä odotettu -tilaa! Nykyisen asuntomme kaikki huonekalut ja Zachin roinat löytävät sopivan paikkansa alakerrasta tai pihan varastosta. Tv:tä joka on aina liian kovalla, ei tarvitse kuunnella jos ei halua. (Senkin voi sijoittaa peleineen sinne kellariin). Vierashuoneisiin on taas kaikki tervetulleita. Vink vink suomiystävät!

 

Olenko vähän liian innoissani -olen! En ole koskaan asunut omakotitalossa.

 

Love Oona

CANADA

ERÄMIEHET

 

Calgaryssa taas savuaa (lue: Hengenahdistus – savuinen Calgary), joten palataan hetkeksi Tumbler Ridgen raikkaaseen luonnonhelmaan. Reilun viikon reissullamme patikoimme joka päivä milloin missäkin; joilla, vuorilla, dinosaurusten luiden löytöpaikalla ja lukuisilla vesiputouksilla. Mikäs siinä kun Zachin vanhempien takapihaltakin lähti jo luontopolku ylös kukkulalle, jossa tuntui kuin olisi ollut yksin täällä maapallolla. Silmänkantamattomiin metsää ja vuoria, joiden välissä joki vain virtasi. Taloja tai ihmisiä oli turha edes silmillänsä etsiä -niitä ei ollut. Mikä rauha!

Kuvia tuli otettua niin paljon, että en edes tiedä mistä aloittaa. Jatketaan veneretkemme Kinuseo vesiputoukselle jälkeisestä päivästä, jolloin tuli vietettyä metsässä koko päivä. Reissumme pisin vaelluksemme kolmelle eri Zachin nuoruuden hengauspaikalle.

 

Erämiehet valmiina päivän koitokseen, karhuspray ja hyttysmyrkky kätevästi käden ulottuvilla.

 

 

 

Ensimmäinen etappi – Mini Falls. Paikka, jossa Zach kavereineen vietti paljon aikaa nuoruudessaan uiden ja juoden kaljaa.

 

 

 

Matka jatkuu jokea eteenpäin. Vihreät Reebokin lenkkarini saivat tylyn tuomion. Pitäisi olla rumat kengät tai jokikengät, sillä kävely tultaisiin suorittamaan vedessä. Niin me sitten muutaman tunnin ajan kahlattiinkin vesi polviin asti, lenkkarit ja sukat läpimärkinä. Kivien päällä pystyi välillä pomppimaan, tosin ne olivat niin liukkaita, että pelkäsin kuollakseni pyllähtämistä kamerani kanssa jorpakkoon.

 

 

 

Toinen etappi. Dinosaurusten luiden löytöpaikalta löytyi kolme aitoa dinosauruksen jalanjälkeä. Vau!! Tässä yksi niistä.

 

 

 

Kivellä kauhuelokuvien tyttö valkoisessa yöpaidassaan. Olen katsonut liikaa kauhuelokuvia.

 

 

 

Viimeinen etappi: hiekkaranta.

 

 

Love Oona

PERSONAL

NIKSIPIRKKA – UUSI ILME SOHVALLE

 

 

Olen omasta mielestäni nero! Kaikki lähti siitä, kun pesin eilen sohvat -tarkemmin ottaen kaikki päälliset mitä niistä lähti irti. Tänään kun oli aika laittaa kuivuneet tyynynpäälliset takaisin, huomasin sisävuoren kauniin värin. Miksi ihmeessä piilottaisin sen rumemman alle? Niinpä käänsin päälliset nurinpäin ja laitoin tyynyt sisään. Zadaa, Zachin vanhat sohvat saivat skandinaavisemman ilmeen! (Kuvista puuttuvalle sarjaan kuuluvalle kahdenistuttavalle sohvalle tein saman käsittelyn.) Väärinpäin ilmekään ei edes haittaa. Rosoisuushan on vain muotia!

Vielä aion fiksata rungon, jota olen yrittänyt peitellä pöydillä ja vilteillä. Pitää vain käydä ostamassa saman väristä kangasta ja ommella parhaansa mukaan runkoon kiinni. Olen kuitenkin jo nyt tyytyväisempi sohvien ilmeeseen. Näistä tulee ihan kivat sohvat meidän uuden asunnon kellariin (Zachin pelihuoneeseen) ja nyt ne toimivat pienemmässä asunnossa paremmin kuin entinen tumma väri.

 

Ennen/jälkeen:

(Luonnossa värit taittuvat ehkä vähän enemmän harmaaseen.)

Oikealla on oikeinpäin oleva tyyny ja runko. En tajunnut tietenkään ottaa ennen kuvia. Ero on kuitenkin huima ja jopa kangas on nurinpäin paljon mukavampi. Pikkutyynyjen napitkin vaan lensi, kun omasta ideastani innostuneena tungin väärinpäin olevia päällisiä vauhdilla takaisin. -Ja, että ehtisin tehdä sen ennen kuin Zach herää.

 

 

 

Lopputulos

 

Kysymys kuuluu vain; miksi en keksinyt tätä aikaisemmin?

 

Love Oona

CANADA

AIKAMATKA MENNEISYYTEEN

 

 

 

Heritage Park Historical Village – Calgaryn suosittu nähtävyys, joka yllätti totaalisesti. Tämä Kanadan suurin elävän historian museo ei ollutkaan ihan tavanomainen lasivitriinien takaa katseltava paikka, vaan kokonainen pieni kylä, jossa tuntui kuin olisi juuri tupsahtanut aikakoneella vuosituhansia taaksepäin. Tunnelmaa lisäsi vanha höyryjuna (jonka kyytiin pääsi kiertelemään puistoa ympäri), kaduilla liikkuvat hevoskärryt, sekä vanhanaikaisiin asuihin pukeutuneet näyttelijät, jotka esittivät kuin eläisivät muinaisessa preerian kylässä.

Monet kylän rakennuksista ovat historiallisia ja ne ovat kuljetettu paikanpäälle. Kylästä löytyi niin asuintaloja, kuin lukuisia erinäisiä palveluita, mm. pankki, posti, hammaslääkäriapteekkikauppoja ja leipomo. Nämä kaikki oltiin sisustettu eri aikakausien mukaisesti vanhoilla huonekaluilla ja tavaroilla. Koko alueella oli niin paljon nähtävää (64 eri kohdetta), että joihinkin taloihin jäi huomiossa kokonaan menemättä. (Kuulin juuri, että kylän leipomosta olisi saanut vanhassa puu-uunissa paistettuja kanadalaisia korvapuusteja (cinnamon buns))!

Puisto on jaettu neljään eri alueeseen, jotka heijastavat eri ajanjaksoja Länsi-Kanadan historiassa 1860-luvulta 1950-luvulle.

(1864: The Hudson´s Bay Company Fur Trading Fort, 1880: The Pre-Railway Settlement Village, 1910: The Railway Prairie Town ja 1920-1950: Heritage Town Square.)

 

Village Centre

 

Pääkadulta lähdettiin lampsimaan maaseudulle. Hevosten, sekä yhden lampaan, lehmän ja aasin lisäksi sieltä tuli vastaan mm. maatiloja ja asuintaloja eri vuosilta, viljakauppa, kirkko, koulu ja baari. Jokaisen kohteen sisällä oli teeman mukaisesti pukeutunut henkilökunnan jäsen avuliaana vastaamassa kysymyksiin paikan historiasta. Baarinpitäjältä tosin löytyi juttuja kerrottavaksi ilman kysymättäkin. Muistan hänen historia kertomuksistaan seuraavaa; muinoin samaisessa baarissa tykättiin juoda ja pelata uhkapelejä. Naisilta oli pääsy kielletty, tosin paikka löyhkäsi sen verran, että he eivät olisi sinne halunneet mennäkään. Miehet kun kokivat peseytymisen olevan vain tärkeitä tilaisuuksia varten.

 

Drew´s Saloon -baarin seinällä olevasta kartasta ilmeni, että paikassa oli vieraillut minun lisäkseni kaksi muutakin suomalaista. 

 

Sain myös yksityisopetusta koulussa.

 

Muita kuvia ”aikamatkastamme menneisyyteen” varrelta.

 

Love Oona