PERSONAL

KAUHUNHETKIÄ HAMMASLÄÄKÄRISSÄ

 

Pahoittelut huonoista uutisista, huikkasi hammaslääkäri perääni, kun lähdin hämmentyneenä vastaanotolta.

 

 

 

Puolivuosittainen hampaiden puhdistusaikani sai yllättävän käänteen, kun kaikki ei näyttänytkään olevan kunnossa. Hammashoitajan mielestä, ikeneni ovat vetäytyneet niin pahasti, ettei nähnyt enää muuta vaihtoehtoa, kuin ienleikkauksen.

 

What? Ienleikkaus, mikä se on? Kuulostaa kamalalta! Tunsin kuinka paniikki alkoi hiipiä mieleeni..

 

Hoitaja jatkoi jutusteluaan samalla kun puhdisti hampaitani. Ienleikkaus voidaan tehdä kahdella eri tavalla:

 

  1. Leikataan kitalaesta ihoa, joka siirretään hampaiden päälle korvaamaan vetäytyneitä ikeniä. Painotti toimenpiteen olevan hyvin kivulias leikkauksen jälkeen. Vähän niin kuin suussa palaisi, oli kuvailunsa kipuun. Tämän takia tätä vaihtoehtoa ei tehdä enää niin usein.
  2. Siirretään jonkun toisen ihmisen ikeniä suuhuni.

 

 

..Okei, paniikki saavutettu!

 

Sain ajan röntgeniin, jossa hammaslääkäri tulisi kertomaan asiasta vielä tarkemmin.

 

 

Seuraavana yönä en nukkunut silmäystäkään.

Googletin peiton alla kaikki keskustelut ja artikkelit mitkä liittyvät ienongelmiin. Olin varma, että hampaani tippuvat kohta.

 

Parin viikon päästä koitti röntgenaika. Kuvia katsonut hammaslääkäri antoi tuomionsa, joka oli kaikkea muuta mitä olin odottanut. Suustani löytyi 11 kpl (!?) reikiä, jotka olivat tulleet vuodessa (viime röntgenistä). Hammaslääkäri pudisteli päätään -vastaavaa ei ollut kuulema koskaan nähnyt. Olinko tehnyt jotain erilaista viimeisen vuoden aikana?

Öööh en.. (Mitään ei tule edelleenkään mieleen. Enkä ole alkanut juomaa sitruunavettä, jota hän ensimmäiseksi kysyi).

 

Ikenistä ei sen sijaan puhuttu mitään. Kyselin leikkauksesta, johon pudisteli taas päätään. Ilmeisesti sitä siis ei tarvita? (Hammaslääkärillä oli niin vahva aksentti, etten saanut kaikesta selvää).

 

Sain kuitenkin kolme ajanvarausta paikkauksiin ja hampaiden hoito-ohjeet kotiin.

Vielä enemmän hämmentyneenä palasin kotiin aloittamaan uuden googletusrumban -mistä tulee reikiä?

Ja sokerin syönti loppui siihen.

Jonka suhteen mennään täällä jo hulluudenpartaalla. Sain mm. hepulikohtauksen, koska Lee oli laittanut hunajaa teeheni. Luin jostain hunajan olevan kuin karkkia hampaille.

 

 

Tuoremehu kuuluu myös kielletylle listalle.

 

 

 

Nyt pesen extra fluorihammastahnalla hampaani kolme kertaa päivässä. Iltaisin lankaus ja erikoissuuvesi.

Välttelen napostelua ja kaikkia ruoka-aineita, jotka voisivat olla huonoksi hampaille.

Suomeksi: en uskalla syödä mitään.

Taidan olla vielä shokissa. Työkaverin sanoin: kyllä sä muutaman kuukauden päästä otat jo iisimmin.

 

Olen tässä pohtinut, voikohan näissä 11. reiän seassa olla myös reiänalkuja, joita ei oikeasti edes tarvitsisi paikata? Olen vain kuullut täällä hammaslääkäreiden rahastavan kaikella mahdollisella..

Anyway on hyvä saada reiät kuntoon. Ienleikkaukseen en kuitenkaan menisi, jos se tehtäisiin vain pelkän esteettisyyden vuoksi.

 

 

 

Ps. Löysin täältä ksylitolipurkkaa erikoishammashoitotarvikkeiden vierestä. Maksoi 10 dollaria!

 

 

Love Oona

 

 

PERSONAL

”NYT TUNNEN KUTSUMUSTA VAAKATASOON”

 

 

-Muumien elämänviisauksia.

 

 

 

Muutaman päivän kurkkukipu on yltynyt niin, että ääni lähti. Äänen muuttumisprosessi on kulkenut käheästä seksiäänestä, tämän aamuiseen pieneen piipitykseen, jossa pitää aina sanojen välissä yskäistä, että jotain saisi kuuluviin.

 

Tämä vie paljon voimia.

 

Kaikki sattuu kurkkuun, mutta en pysty olla puhumatta tai nauramatta, sillä ääneni kuulostaa niin hassulta. Ensimmäistä kertaa ääneni on lähtenyt näin pahasti.

Olen yrittänyt säästellä ääntäni lukittautumalla Muumipapan sanoin vaakatasoon makuuhuoneeseen pitkälti koko päiväksi. Siirsin salipäivän toisaalle ja aloitin lempipuuhani, eli netissä surffailun. Katsoin Netflixistä Fyre (luksusfestivaali, joka lässähti) dokumentin, josta kuulin vasta ensimmäistä kertaa nyt. Missä kaivossa olen elänyt? Tämä oli mielenkiintoinen, suosittelen.

Seuraavaksi luin uutisia ja kaikenmaailman keskusteluja (keskustelut ovat parasta viihdettä), kunnes törmäsin Muumien mietelauseihin, joita aloin raapustelemaan muistikirjaani.

 

-Hyvin terapeuttista puuhaa! 

 

 

 

 

 Muumien viisauksista tuli hyvälle tuulelle. Niihin on helppo samaistua ja sopivat moneen elämäntilanteeseen!

 

 

Tässä lemppareitani:

 

 

Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonlasku.  -Muumipappa

 

Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat takertuneet toisiinsa?  -Pikku Myy

 

Eihän sitä ehdi olla ystävällinen ja seurallinen. Ei yksinkertaisesti ehdi.  -Nuuskamuikkunen

 

Apua! En minä jaksa kantaa näin painavaa vaimoa!  -Muumipappa

 

Majakanvartijat eivät ole mitään juomaveikkoja!  -Nuuskamuikkunen

 

Usko minua: Mikään ei ole niin vaarallista kuin sisällä istuminen, silloin saa helposti kaikenlaisia aatteita.  -Hemuli

 

On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niitä on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta valittava on ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi.  -Viljonkka

 

Nipsu älä vingu, riittää kun tuuli vinkuu.  -Pikku Myy

 

Oli nainen kuinka kaunis tahansa, hän haluaa aina olla hivenen kauniimpi.  -Muumimamma

 

Rahalla ei voi ostaa nuoruutta.  -Pikku Myy

 

Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.  -Muumipappa

 

Voileipä tekee aina hyvää yöllä.  -Muumipappa

 

Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa. Sen minä tiedän.  -Nuuskamuikkunen

 

 

 

 

Sinä vaikutat kamalan viisaalta sen takia ettet koskaan sano mitään.  -Hemuli

 

Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaa tee yhtään mitään. Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa.

-Muumipappa

 

Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi.  -Muumipappa

 

Älä ajattele ikäviä asioita, se on minun mottoni!  -Niiskuneiti

 

Haluaisitko teetä? -Muumimamma   -Ninni nyökkää.  Minä tuon sinulle mehua. -Muumimamma

 

Anteeksi, Muumipeikko, luulin sinua porsaaksi!  -Pikku Myy

 

Kun näen jotain kaunista, katson sitä hetkisen ja se on sen jälkeen päässäni. Ei kaikkea tarvitse omistaa!  -Nuuskamuikkunen

 

Minä tulen milloin minulle sopii. Ehkä en tule ollenkaan, ehkä menen aivan toisaalle suunnalle.  -Nuuskamuikkunen

 

Sisimpäni suorastaan kiljuu kahvia!  -Muumipappa

 

 

 

Ja viimeiseksi Muumimamman sanoin: Huomenna on uusi pitkä päivä. Aivan jokaisen oma alusta loppuun.

 

 

 

 

Love Oona

TRAVEL,VIDEO

MEKSIKON KOHOKOHDAT JA PAINAJAINEN LENTOKONEESSA

 

 

Kun tuttavani ovat kyselleet, miten matkani meni, on vastaukseni ollut seuraavanlainen; ihana reissu, kiva paikka ja lämpöä riitti… 

Mutta, et arvaa, mitä mulle kävi lentokoneessa..

 

 

 

Joku pakonomainen tarve on ollut siis purkaa tämä traumaattinen (jälkikäteen koominen) kokemukseni ulos, vaikka se onkin vähän erittäin nolo.

 

Aloitetaan siis siitä, mitä tapahtui paluulennollani takaisin kotiin Calgaryyn. 

 

Matkustin yksin, koska olimme Leen kanssa ostaneet lentoliput eri aikaan. Sain paljon halvemmat lennot, vain 10-15 minuutin eroavaisuudella Leen lennoista. Portitkin olivat vierekkäin. Huomaa, että Meksiko on kanadalaisten suosima matkakohde. 

 

Kotimatkalla, heti kun kone lähti liikkeelle, alkoi ihan out of nowhere vatsaani koskemaan ja tuli todella paha olo. Nousun jälkeen meninkin sitten vessaan toteamaan saaneeni ruokamyrkytyksen tai vatsataudin. Kirjaimellisesti kaikki tuli ulos (lue: istuin pöntöllä, samalla oksentaen käsienpesualtaaseen), eikä loppua näkynyt. Tästä alkoi vessaan juoksemisrumba, josta teatreellisten jonojen ohittamisieni jälkeen, päätin jäädä vessaan koko viiden tunnin matkan ajaksi. Oli turha mennä hetkeksi istumaan omalle paikalle häpeämään itseänsä. Haisin hirveälle! Oksennusta tuli tulvana ja sitä lensi joka paikkaan -niin hiuksiin kuin naamallekin. Niinä hetkinä kuin pystyin, keräsin voimia vessan likaisella lattialla ja haaveilin vesilasista. Kurkku oli niin kuiva, että nielaiseminenkin tuntui kuolemalta.

Ne kerrat kun jouduin pakosta poistumaan vessasta omalle paikalleni (turbulenssi ja laskeutuminen), tuntuivat elämäni pisimmiltä. Pidättelin molempia hätiä, samalla kun viereinen pappa taputteli selkään ja hänen vaimonsa piteli omaa sämpyläpussiansa valmiina jos oksennus tulee. Kanssamatkustajat auttoivat myös laukkuni kanssa ja laittoivat minut ensimmäiseksi poistumaan koneesta. Missä henkilökunta?! 

 

Kun lopulta kävelin viimeisillä voimillani passitarkastukseen, tuli viereeni komea nuori herra kyselemään olinkohan se tyttö, joka oli ollut koko matkan kipeänä? 

 

Jep minähän se.

(En ihmettele yhtään, että keneltäkään koneessa olevalta jäi huomaamatta, mikä oli kyseessä.)

 

 

Vessatarinan jälkeen, olen kyllä kertonut matkastani muutakin. Niille, jotka tämän jälkeen ovat enää kyselleet mitään;

 

  • Vietiin vastasyntyneitä kilpikonnia käsissämme mereen. Meidän viereiseen rantaravintolaan on tehty kilpikonnien munille oma paikka, josta kaivetaan juuri kuoriutuneet kilpikonnat ja kuljetetaan mereen. Tämä järjestely on tehty sitä varten, etteivät kilpikonnat eksy matkallansa (rakennusten valot harhauttavat kilpikonnat reitiltänsä, jonka jälkeen linnut ehtivät napata heidät kynsiinsä). 
  • Rannalla kirjan lukeminen oli ihanaa!
  • Snorklausmatkalla nähtiin delfiinejä. Veneessä oli myös kova meno! Henkilökunta tarjosi drinkkejä, minkä kerkesi. Niin, ettei edellistä ollut ehtinyt edes juoda loppuun. Mummot villiintyivät tanssimaan.
  • Meksikolaisten yleinen rentous oli virkistävää. Mietittiin, ettei Kanadassa tällainen snorklausretki tulisi kuulonkaan. Eikä myöskään se, että laskuvarjohyppääjät lentelivät joka päivä meidän asunnon eteen olevalle rannalle. Välillä ne meinasivat törmätä rantatuoleihin tai rannalla pyyhkeillänsä makaaviin ihmisiin, mutta se ei näyttänyt haittaavan ketään. Tätä oli hauska seurata!
  • Meidän uima-altaalla taas oli joka aamuinen mummojen juoruklubi. Kerran eksyin mukaan juttelemaan. Siellä puhuttiin seksistä.
  • Viini oli halpaa ja meidän asunnon omistaja (ihana lady) raahasi sitä aina pullokaupalla jääkaappiin. ”Viini on kuin vettä”, totesi aina samalla.
  • Krokotiilit asustelivat lähiseudulla. En nähnyt niitä, mutta pelkäsin törmääväni niihin joka kerta kun menin mereen.
  • Matkamme perimmäinen tarkoitus oli kulkukoirien pelastaminen. Tällä hetkellä kulkukoirien tilanne on niin hyvä, ettei löytynyt kuin yksi pelastettava koira. Tämä onnellinen pääsi Leen vanhempien auttamana Kanadaan hyvään kotiin.

 

 

Onnistuin kadottamaan melkein kaikki kuvani (ne parhaimmat tietty), mutta tässä pieni perhevideo matkalta. 

 

 

Hyvää uutta vuotta kaikille,

 

Love Oona

 

 

 

PERSONAL

VAPAAPÄIVÄN LAISKUUTTA

 

 

Näen sälekaihtimien takaa auringon pilkahtelevan, kun herätessäni avaan silmäni. Painan pääni takaisin tyynyyn ja hautaudun peittokasojeni alle pitkälti keskipäivään..  Kunnes, Lee avaa sälekaihtimet. Oletko vampyyri?

 

 

Niinä päivinä kun on ollut vapaata, olen sallinut itseni muurautua sänkyyn, jos siltä on tuntunut. Saatan nousta sieltä välillä haahuilemaan ylisuurien pyjamahousujen ja silmänaluslappujeni kanssa täyttämään kahvikuppiani tai siivoilemaan paikkoja, joita en mukamas muuten koskaan ehdi. Esimerkiksi lipaston päälle kertyneet lasit ja mukit, joista Lee aina huomauttaa. Olen kuulema kuin se pikku tyttö alien-leffasta Signs, jolla oli aina puolityhjiä laseja sängyn vieressä.

 

Joulun ja uudenvuoden aika kaikkineen alennuspäivineen on tiennyt kiirettä töissä. Black Friday, Boxing Day.. mitä näitä nyt oli, kun ihmiset kulkevat kaupasta kauppaan ostoskiilto silmissään. Mietittiin Jarnan kanssa, että kuka hullu edes lähtee näinä päivinä shoppailemaan? Kauppakeskukset ovat olleet kuulema niin täynnä, että työkaverini kuvaili sitä, kuin olisi täpötäydessä baarissa ja yrittäisi punkea itsensä baaritiskille saadakseen tilattua juotavaa. No thanks!

Tammikuun alku on ollutkin sitten arvailemamme palautuksien ryöppy.

 

 

Vapaapäivinä toivon, että aika ei liikkuisi. Voisin loputtomiin makoilla sängyllä juoden kahvia ja tehdä omia juttuja. Niihin kuuluu tietokoneella hengaaminen, aivovapaiden tv-ohjelmien tuijottaminen, kirjoittaminen blogiin (vaikka ne eivät päätyisikään julkaisuun asti), kirjojen lukeminen ja muistiinpanojen raapustaminen Bullet Journal -tyyliseen muistikirjaani.

 

 

 

Olen ihminen, joka rakastaa tehdä listoja ja ihan kaikesta. Uuden vuoden lupauksista on omansa;

 

Tipaton tammikuu.

Terveellisemmät elämäntavat. Tähän kuuluu urheilun aloittaminen ja sokerin vähentäminen.

Luen enemmän.

Teen mieluisia asioita, kuten kirjoitan blogia ja valokuvaan.

En osta mitään turhaa.

Aloitan säästämisen ostoslakolla.

Ostan kuitenkin Five Minute Journalin, sillä työkaverini vinkkasi, että tarvitsen sitä.

THE FIVE MINUTE JOURNAL: A HAPPIER YOU IN 5 MINUTES A DAY!

Piristyn, enkä valita!

 

 

 

 

 

Seuraavana aamuna herään silmät ristissä viidennen torkuttamisen jälkeen ja jälleen myöhässä aikataulusta. En ehdi pestä hiuksia, laittaa silmänaluslappuja turvonneisiin silmiini, enkä oikein mitään muutakaan, kuin juosta henkihieverissä Starbucksin kautta töihin. Pitikö sitä taas valvoa kello kahteen asti yöllä?

 

 

Kyllä, taidan olla vampyyri.

 

 

 

Love Oona

PERSONAL

33 KYSYMYSTÄ -MIES VASTAA

 

 

Kohta lähdetään syysmasennusta karkuun Mexicoon, mutta sitä ennen ajattelin osallistua siskoni aloittamaan blogi haasteeseen. Leekin oli nyt ”sopivassa mielentilassa” vastailemaan kysymyksiin.

 

Totuus tulee poikaystävän suusta;

 

Mitä oikeasti ajattelit minusta ensitreffeillämme?

The first night I met Oona was in our local Karaoke bar. It wasn’t a first date but it was our first adventure together. First of many so far.

 

Nauranko vitseille, mitä en oikeasti tajua?

I don´t think you do. You´re too honest for bullshitting like that. But I know you have a good sense of humour cuz you laugh at all my jokes.

 

Pidänkö halailusta?

Nope. Because you´re Finnish. But somehow I don´t hug you enough.

 

Haluanko pienet vai isot häät?

Small for sure. The less people the better.

 

Olenko koskaan rikkonut lakia?

You’ve never told me you have but based on the stories you’ve told me I’m pretty sure it’s happened.

 

Millainen on voileipäni?

Frozen healthy ones from the freezer to the toaster.

 

Millaista musiikkia kuuntelen mieluiten?

Mostly whatever I send you…your taste is very similar to mine. Always sorta saddish music. Which isn’t really sad when in the right place.

 

Mitä pelkään?

Crowds of people. Many social interactions. Hangovers. Being cold. Not getting enough sleep.

 

Kestänkö stressiä?

You can. Better than I can. But I kinda hope we are working towards a stress free place together.

 

Oudoin tapani?

Announcing whatever bodily function in going on in your life. I’m not sure if it’s a Finnish thing but I always know exactly why you’re headed to the can.

Also crunching chips like a dinosaur. Or moaning like a burn victim every morning when you wake up.

 

 

 

 

Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?

Any job that involves heavy and direct involvement with the public. You’d be better suited to focus on your blogging and photography.

(Minä: Olen vain loman tarpeessa!)

 

Jos saisin viettää päivän jonkun kuuluisan, elävä, kuolleen tai ihan kenen kanssa tahansa. Kuka se olisi?

Her dad.

 

Jos voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?

Share it all with me. You said that to me the other night. You read it here first everyone, proof. Then we travel to Japan.

(Minä: En ole kyllä mitään sellaista sanonut :D)

 

Mikä väri vastaisi persoonaani ja miksi?

Beige. Sorry but its the one that wants to blend in.

 

Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?

Answering this in full would mean taking up all of the available space on the internet. Just kidding. Kind of. But I definitely agree with most of the things that annoy you – even if many of them are habits I have myself.

(Minä: Höpö höpö.. haluun olla vaan joskus rauhassa :D)

 

Mikä on suosikki roskaruokani?

The kick ass Southwest salad you make. You make it really fast.

 

Rumin vaatteeni mistä minä pidän, mutta sinä et?

So many of your home clothes have holes in them. Haha

 

Mikä oli viimeisin tekstiviesti minkä lähetin sinulle?

I`m here.

 

Kun olen kipeä, haluanko että minua hoidetaan vai olenko mieluummin yksin kunnes paranen?

When you’re sick you’d like a team of people to be looking after you 24hrs a day. Every time you’re sick it’s like the end of the world. One time you sneezed and looked at me like you might die. You didn´t.

 

Kun riitelemme miten käyttäydyn?

This is a stupid question. Depends on the fight obviously. But she normally wins in the end.

 

 

 

 

Menemme ravintolaa, mitä tilaan?

Wine first. For me a pint.

 

Minkä asian äärellä voisin viettää tuntikausia?

Finnish reality shows, editing photographs, mulling over things.

 

Mikä saa minut todella vihastumaan?

Not much actually. You have a big amount of patience.

 

Entäs piristymään?

Australian MasterChef. Inside joke. <3

 

Millainen olen tyttöystävänä?

One that I’ve truly been myself with. More than almost everyone else with.

 

Kumpi sanoin ensin “rakastan sinua” ja missä se tapahtui?

I said it first. It was after Duckies. She said it right back.

 

Mitä teen heti ekana aamulla?

Moan. Then shower. Then coffee. Then work.

 

Millaisia vaatteita käytän kotona?

Sweats, or my pajama pants. Or leggings or tights – I can never tell those apart.

 

Mitä kotiaskaretta en osaa hoitaa?

Not many. That I’ve seen so far. Uh oh, now I’m watching…

BUT…

She’s F*CKING AMAZING at opening a can with this little ninja Finnish cat claw looking thing. I sucked at it but I’m waiting for a lesson.

(Minä: Tarkoittaa pientä metallista tölkinavaajaa, jonka äitini toi Suomesta. Kuka muka EI osaisi avata sillä?!)

 

Kumpi määrää kaapin paikan?

We split it three ways. Reno, Oona and Lee.

 

 

 

 

 

Mikä on paras luonteenpiirteeni?

The one that’s always there with lots of sunshine. <3

 

Entä paras piirre ulkoisesti?

The smile that I sometimes think I’m the only one that gets to see. It’s nowhere on Instagram.

 

Ihanin yhteinen muisto?

Abraham and Pincher – and soon to some Mexico. <3

 

 

Love Oona