PERSONAL

VINKKEJÄ BLOGISIVUJEN TEKOON

Niin moni ystäväni on kysynyt neuvoja blogisivujen tekemiseen, että ajattelin sen olevan hyvä aihe myös postaukseeni. Voihan olla, että siellä ruudun takana on myös joku joka on miettinyt blogin aloittamista tai haluaisi vaikkapa uutta ilmettä jo olemassa olevaan blogiinsa.

Itsehän en ole mikään konkari ja aloittaessani jouduinkin melkeinpä yötä päivää Googletella tietoa, sekä kokeilla monia eri väyliä ennen kuin aloin olemaan tyytyväinen blogini ilmeeseen. Olenkin sitten testannut mm. neljää eri blogialustaa (Blogger, Weebly, WordPress.com, WordPress.org) ja käyttänyt kymmeniä eri blogiteemoja. Tällä hetkellä minulla on käytössä itse hoidettava ja ladattava WordPress.org, jota voinkin lämpimästi suositella kaikille, jotka haluavat vaikuttaa itsenäisesti blogiinsa ja sen ilmeeseen.

Mistä siis kannattaa lähteä ihan aluksi liikkeelle on;

Blogialustan valitseminen 

Blogialustojahan on olemassa paljon! Näistä suosituimpia ovat varmasti Blogger ja WordPress. Lisäksi löytyy blogiyhteisöjä (esim. Lily, Cosmopolitan), joihin voi kuka tahansa aloittaa ilmaiseksi kirjoittamaan blogia. Blogiyhteisöillä on puolensa (lukijakunta voi löytää helposti blogisi), mutta koin jotenkin haluavani lähteä itsenäisesti liikkeelle omalla osoitteellani. Kokeilemistani blogialustoista taas WordPress on ollut mielestäni ehdottomasti se monipuolisin vaihtoehto.

WordPress.com ja WordPress.org

Nämä kaksi voivat aiheuttaa hämmenystä. WordPress.com on helpompi väylä, sillä se on täysin valmiiksi hostattu ilmainen paketti. Blogin saat hetkessä pystyyn tekemällä tunnukset WordPress.comiin ja valitsemalla teeman heidän valikoimastansa. Lisäksi sinun ei tarvitse huolehtia esim. blogisi näkyvyydestä Googlessa tai spämmeistä, vaan sivusto hoitaa kaiken puolestasi. Kirjoitin pitkään juurikin WordPress.comissa kunnes törmäsin haaveilemiini blogin ulkoasuihin Etsyssä. Kun WordPress.comiin ei pysty ladata ulkopuolisilta sivuistolta ostettavia teemoja, niin päätin siirtyä WordPress.orgiin. Siellä tuntuikin sitten heti siltä kun olisi tullut koko maailma avoimeksi! Melkeinpä mitä tahansa voi ladata tuhansien lisäosien valikoimasta, joiden avulla pääset hyödyntämään ja muokkamaan blogiasi mielin määrin. Jos päädyt WordPress.orgiin tosin tarvitset;

Webhotellin

WordPress.orgiin tarvitsee aina webhotellin. Näitä löytyy ainakin lukuisilta ulkomaalaisilta sivustoilta, mutta koin helpoimmaksi valita vain selkeän suomalaisen webhotellin: Hostingpalvelu.fi. Heidän kauttansa saat domainin ja pystyt latamaan automaattisesti ja helposti WordPress.orgin. Ongelmatilanteissa (lue: tyhmissä kysymyksissänikin) asiakaspalvelu on ollut myös erinomaista.

Hostingpalvelusta kun olet ostanut itsellesi sopivan kokoisen webhotelli-paketin ja valinnut domain osoitteesi, pääset lataamaan heiltä suoraan WordPressin.

(Jos sinulla on jo muualta ostettu domain, voi sen siirtää Hostingpalveluun domainin siirrolla.)

Teema

Latauksen jälkeen blogisivusi näyttää aika tyhjältä, joten tarvitset sivuillesi teeman. Jos tietotekniikka ei ole eniten hallussasi, voit mennä helpoimman kautta (niin kuin minä) ja ostaa itsellesi teeman. Tähän olen käyttänyt aina Etsy.comia. (Kirjoita Etsyn sivuilla hakuun: WordPress theme).

Etsystä saa ostettua edullisilla hinnoilla kivoja teemoja ja monilta myyjiltä on löytynyt lisäksi muutamilla kympeillä palvelukin sen asentamiseen. -Teeman ostettuasi tosi saat selkeät ohjeet teeman rakentamiseen, mutta itse jo ennestään monen tunnin WordPress.orgiin syventymisenieni jälkeen annoin asennuksen muiden tehtäväksi. Huom. ystäväni kanssa rakennettiin puhelimen välityksellä hänelle yksi Etsyn teema, joten kyllä se voi myös onnistua!

Varoitus: Etsyssä kun alat katselemaan teemoja, voi siihen vierähtää monta tuntia -valikoima on suuri! Teemoista katsoin ainakin aina demo version ja kuinka paljon teemaan voi tehdä muutoksia esim. sivupalkki kokonaan pois ja näin ollen isot kuvat postaukseen jne. Jos ostat asennuksen teemallesi, muista myös mainita miten haluat minkäkin eri vaihtoehdon tulevan blogiisi.

Lisäosat

Ja sitten ehkä vielä se WordPress.orgin tärkein asia, eli lisäosat. Tarvitset jo heti alkuun ainakin muutamia lisäosia, joiden avulla blogisi näkyy mm. hakukoneissa ja vältyt spämmeiltä. Joitakin lisäosia siellä taisi ollakkin jo valmiina, kunhan muistat mennä ottamaan niistä haluamasi myös käyttöön. Lisäosasi löydät/voit ladata uusia kohdasta: Lisäosat – Lisää uusi – Etsi lisäosia. Itselläni on tällä hetkellä 18 lisäosaa käytössä, joista hyödyllisimmät ovat olleet ehkä; Yoast SEO (hakukoneoptimointi), RS FeedBurner, Akisment Anti-Spam, SEO friendly images ja Jetpack by WordPress.com. Tämän lisäksi löytyy mm. lisäosia jotka kuuluvat teemaani. Lisäosa vinkkejä?

Muista myös päivittää lisäosiasi säännöllisesti, kun päivityksestä näkyy ilmoitus lisäosien kohdalla.

Vanhan blogini sisällön sain myös siirrettyä kaikkineen teksteineen, kuvineen ja kommentteineen WordPress.comista WordPress.orgiin lisäosalla: WordPress tuontiohjelma.

Loppu häämöttää..

Noniin olikohan tässä kilometri postauksessani nyt kaikki? Painotan myös vielä sitä, että täällä kirjoitellaan vaan ihan omakohtaisilla kokemuksilla, miten olen laittanut blogisivuni pystyyn netistä keräilemilläni vinkeillä. Innostun ehkä aina vain vähän liikaa kun ystäväni kysyvät blogisivuistani ja olenkin sitten kirjoittanut heillekkin aika samanlaisen litanian Facebookin viesteihin.

Muilla blogeja?

Hei ja muuten olisi ihanaa nähdä ja lukea sieltä ruudun takaa muidenkin blogeja! Laittakaa ihmeessä kommenttiboksiin linkkejä blogeihinne jos niitä löytyy.

 

Love Oona

 

 

CANADA,TRAVEL

TUNNELMIA VANCOUVERISTA

Meidän tyttöjen kahden yön passinhakureissu Vancouverissa meni aivan liian nopeasti! Palataan kuitenkin hetkeksi vielä tämän kauniin kaupungin tunnelmiin, jossa ehdimme kuitenkin syödä hyvin, juoda liikaa viiniä, kävellä jalkamme puhki, etsiä taksia, sekä nähdä puiston, että sataman. Hakemamme passi saatiin myös onnistuneesti tilattua Suomen suurlähetystöstä Calgaryyn.

Tässä siis ensikertalaisen lyhyen ajan huomioita Vancouverista;

* Kanadan sisällä lentäminen kävi ihanan helposti. Ei ainaisia passintarkastus kuulusteluja, vaan suoraan turvatarkastuksesta koneeseen ja ulos.

* Menolentomme vuorten yli Kelownan kautta, sai meidät kaikki liimautumaan nenä kiinni lentokoneen ikkunaan.

* Hotels.comin salaisista hinnoista löydetty asunto keskellä keskustaa osoittautui loistovalinnaksi. Kaikki mihin suuntasimme olivat melkeinpä kävelymatkan päässä. Starbucks ja viinikauppa ovemme edessä olivat myös kovin kätevät. Tämän valoisan ja ison asunnon sai samalla hinnalla kuin viereisistä halpaketjuhotelleista yhden pimeän huoneen.

* Vancouverin kaduilla tallustaessa oltiin jo ihan suurkaupungin tunnelmissa. Välillä meille tuli ympärillä olevista asioista viboja New Yorkista ja välillä kadut näyttivät samoilta kuin olisi tallannut San Franciscossa.

* Laitapuolen kulkioita näkyi katukuvassa enemmän kuin Calgaryssa. Jotkut heistä nukkuivat kaduilla.

* Uberiä ei ollut (kuulema tulee vuoden lopulla) ja taksia yritettiin saada kaduilta ihan turhaan. Ne sattuivat olemaan aina viittoilessamme yksisuuntaistan katujen kaukaisimmilla kaistoilla. Kävelyä tuli sitten harrastettua paljon.

* Yöelämä -sitä samaa mitä Calgaryssakin.

* Seuraavan aamun kirpeä ilma piristi kummasti Stanley Parkissa. Mietimme kuinka tässä keskustan valtavassa puistossa olisikin mukava lenkkeillä. Rahtilaivasatama ja pilvet vain vähän häiritsivät meidän merimaisemaa. Ihanaa oli kuitenkin olla meren äärellä ja kuunnella laineiden liplatusta. Voi kuinka on ollut merta ikävä!

* Valtavat puut tekivät myös vaikutuksen. Kotona tosin huomasin kuinka huono matkakuvaaja olenkaan. Muistikortilla vain kuvia puusta, jonka koloon olimme kaikki vuoron perään ängenneet.

* Puiston jälkeen Suomen suurlähetystössä totesimme, että passi maksaa 200 cad ja mukana olisi pitänyt olla käteistä sekä tietynlainen kirjekuori. Jarnan jäädessä ottamaan valokuvia ja sormenjälkiä, kävimme Saaran kanssa metsästämässä puuttuvia asioita. Suomen passiasioita hoiti siellä yksi vapaahtoinen työntekijä, joka otti kuulema kaikki tarvittavat tarvikkeet esiin matkalaukusta.

* Keskustan kalaravintolassa oli pariisilainen tunnelma ja kala-annoksemme freessejä kuin juuri merestä poimittuja.

* Iltapäivästä kun alkoi sataa, ottivat kaikki vastaantulijat tottuneesti kassista sateenvarjonsa esille. Vancouverissa sataa kuulema aina.

* Kaikki lempivaateliikkeeni olivat nätisti rivissä isolla kävelykadulla. Muutamassa liikkeessä vain vähän piipahtaneena huomasin palvelun olevan yhtä iloista kuin Calgaryssakin. Kaikkialla toivotettiin meidät myös tervetulleeksi Vancouveriin.

* Viimeisenä päivänämme ilma oli lämmin ja kaunis. Tuttavamme vinkistä lähdimme Granville Islandiin, joka osoittautui tunnelmalliseksi satamaksi pienineen putiikkeineen, ruokamarketteineen ja ravintoloineen. Satamaravintolassa syötiin ehkä maailman parasta kalaa ja juotiin paikallisia viinejä. Tästä oli sitten mukava lähteä iloisissa tunnelmissa kohti kotia. Vancouver, toivottavasti näemme vielä joskus!

 

Love Oona

LIVING ABROAD

SUOMIJENGIN BRUNSSI

Kuvat ovat otettu meidän suomityttöjen ”sunday funday” brunssilta viime sunnuntailta. Jolloin Jarnan ja Saaran Downtown kodissa oli taas laitettu kaikki viimeisen päälle hienoksi. Sisääntullessa vaan ojennettiin Mimosa drinkki käteen ja pöydässä odotti vastaleivotut sämpylät. Ei hullumpaa..

En voi olla edelleenkään enemmän tohkeissani siitä, millainen pikku suomijengi meille on jo kasaantunut tänne Calgaryyn. Sen lisäksi jo, että kaksi hyvää ystävääni asuu kanssani täällä, on Facebookin Suomi-Calgary ryhmästä tullut muutama muukin tosi läheiseksi. Kotimaa se vaan yhdistää. Noin kuukausi sitten kävin myös viettämässä iltaa yhden suomalaisen tytön kanssa, joka oli tullut tänne lomailemaan. Bileissä oli sitten kanadalaiset ihmeissään, kun heidän kyselyihin vastasimme tuntevamme toisemme vasta noin muutaman tunnin verran. Vaikka emme olleet nähneet aiemmin, olimme täällä sitten heti jo ensikohtaamisen jälkeen kuin parhaat kaverit. Hän muuten miettii muuttoa myös Calgaryyn, joten tervetuloa suomikerhoomme. Ovet ovat aina avoinna.

Ystävänihän ovat vähän kuin tuoneet minulle tänne kodin. Meillä on meidän omat suomi-juttumme, jonka takia vietämmekin paljon aikaa yhdessä. Ensimmäisen vuoden lievä kulttuurishokkinen yksinäisyyteni tuntuu jo hyvin kaukaiselta. Kun taas sitten Zach tässä taannoin kertoi, että haluaisi hakea Kelownasta avautunutta samaista työpaikkaa mitä täälläkin tekee, niin meinasin saada hepulin! No, no ja vielä kerran no. Täällä on nyt kaikki.

 

Love Oona

PERSONAL

MITÄ NYT?

Norjalaisen teinisarjan Skamin kaikki kolme tuotantokautta on nyt katsottu. Mitä nyt teen? Tuleehan Skamiin vielä jatkoa, tuleehan? Ps. Aloin itkemään Nooran ja Williamin rakkaustarinan jaksoissa.

Kävin taas vapaaehtoistyössä bingossa. Nousin urallani salissa myymisestä tiskin taakse. Vaikka myin samaisia pelikuponkeja, niin aika meni huomattavasti nopeammin siinä muiden työntekijöiden kanssa rupatellessa ja kahvia juoden. Kanadalaisista työskentelytavoista taas sen verran, että kaikille bingolipuille oli varattuna oma myyjänsä. Pelaajat kävivät sitten vuoron perään kaikkien meidän vieri vieretysten istuvien neljän työntekijän luukuilla, ostaakseen näitä erilaisia muutamien dollarien lipukkeita.

Tein taas ennätystä kotona hengaamisesta. Viikon aikana kävin vain muutaman kerran kaupassa. Onneksi flunssassa ei tarvitse liikkuakkaan. Josta tuli mieleeni, että kuukauden salikortti pitäisi uusia!

Näin unta, että menetin kolme hammasta. Etsin hammaslääkäriä paniikissa pitkin Calgaryn katuja. Lopulta sain ajan pienelle venäläiselle mummolle vähän epäilyttävästä paikasta. Hän ompeli sitten langoilla hampaani takaisin kiinni.

Luin myöhemmin unien merkityksestä: meillä on paljon ilmaisuja, joissa hampaat edustavat energiaa ja voimaa. Eli jos ihminen menettää unessa hampaansa, tarkoittaa se sitä, että hän menettänyt voimansa tai on sairas. -Ensiksi minulta irtosi vain yht´äkkiä juuresta asti koko kynsi isovarpaasta ja sitten sain flunssan. Selvästi enneuni. 

Olen muokannut vanhoja kuviani Lighroomilla yötä päivää niin, että värit vaan vilisevät silmissäni. Oona poistu tietokoneelta nyt, eikä heti.

Hiukseni ovat alkaneet haista uuden -pesen vain saippualla hiukseni kokeilun myötä. Aloin haistelemaan hiuksiani Zachin muutaman ”Oona sä haiset” huomauttelun jälkeen. Tuntuu oikein kuinka päänahkani luontaiset öljyt alkavat tekemään tehtäviensä. Ja sehän on vain hyvä juttu? Nyt tosin testissäni on lukijan ehdottama Lush merkin tuuhentava saippuapala, josta pahaa hajua en ole ainakaan vielä huomannut. Kiitos vinkistä Janina!

En malta odottaa ensi viikon Vancouver retkeämme sitten ollenkaan. Tuntuu kuin lähtisin pidemmällekkin matkalle, kun ihan lentokoneella mennään.

Sain kuulla, että pysyvän oleskelulupani käsittely kestää vielä tämän vuoden loppuun asti. Mitä nyt? Tässähän voisi lähteä aikansa kuluksi kiertelemään vaikka Kanadaa, kun muualle maailmalle ei ole prosessin aikana suotavaa mennä. Ehkä seuraavaksi Montrealiin?

 

Love Oona

PERSONAL

KUIN TOISESTA MAAILMASTA

Olin nuorempana vähän ujo. Sen verran ujo, että hiljaisuudestani joskus tokaistiin äidilleni; ”Oona elää kuin toisessa maailmassa”. En ikinä unohtanut sitä kommenttia. Iän varttuessa ja itsevarmuuteni kasvaessa ujous kuitenkin alkoi pikku hiljaa varista pois. Itseasiassa muistan vieläkin silloisen ujouteeni auttavan oivallukseni: eihän sillä ole mitään väliä mitä muut minusta ajattelevat! Siitä se elämäni sitten vähän niin kuin alkoi. Aloin nimittäin puhua. Puhuin jopa niin paljon, että yht´äkkiä pojatkin alkoivat soittelemaan treffejen jälkeenkin. Siinä iässä se tuntui hyvin merkittävältä! En ollutkaan enää se tuppisuu tyttö, joka tuijotteli vain kahvilassa kahvikuppiansa ja vastasi kaikkeen ihan sama. (Siihen aikaan mentiin aina treffeille kahvilaan ja tupakointipuolelle tietty) Hämmästyin kuinka muutokseen tarvitsikin vain olla oma itsensä.

Myöhemmällä iällä oivallukseni on toiminut myös hyvin. Elämää on paljon helpompi elää, kun ei mieti liikaa mitä muut ihmiset ajattelevat.

Olen tässä muistellut nuoruuttani Skam-sarjan myötä. Norjalainen teinisarja on koukuttanut jopa niin hyvin, että täällä ollaan jo eilisestä lähtien katsottu toisen tuotantokauden seitsemänteen jaksoon asti. Sarja tuo hauskoja muistoja mieleen myös omista lukioajoista. Silloin kun meillä oli meidän vanha tyttöjengi koossa. Me yhdeksän tyttöä, jotka olimme aina yhdessä. Elimme, pukeuduimme, hengitimme samaa ilmaa. Yhdessä koimme kaikki nuoruuden jännittävät seikkailut. Ei siis mikään ihme, että meitä kutsuttiin koulussa klooniperseiksi tai kuoroksi.

 

Unenomaisista kuvista tuli mieleen se toinen maailma, mihin voi joskus uppoutua.

 

Love Oona