LIVING ABROAD

PUPUPUISTO

 

 

Urbaanilegenda kertoo pupu miehestä, joka asuu meidän viereisen Lindsay Park -nimisen puiston lähettyvillä. Miehellä oli 40 (?!) lemmikkipupua, jotka asuivat hänen kellarikerroksessaan. Eräänä päivänä hänen taloonsa murtauduttiin. Murtovaras oli pelästynyt pupu laumaa ja juossut saman tien pois jättäen oven auki. Miehen tullessa kotiin oli hänen pupunsa karanneet. Sittemmin he ovat asustelleet Lindsay Parkissa ja lisääntyneet sadoiksi, ellei jopa tuhansiksi pupuiksi..

 

Tarinan kuulin pupupuistossa sijaitsevasta liikuntakeskuksesta, kun olin hakemassa sinne jäsenyyttä. Tämä 5 min kävelymatkan päässä oleva liikuntakeskus on muuten ihan mahtava! Sieltä löytyy kaikki mahdollinen. Olen käynyt jo uimassa, salilla, bodypumpissa, pilateksessa, yogassa, hot yogassa ja pelannut sulkkista, hintaa 58 cad/kk, eli noin 38,50 euroa.

 

Onko pupumies tarina sitten totta tai ei, niin lemmikkieläinten jälkeläisiä puput ainakin ovat, kertoo netistä lukemani artikkeli. Ihmiset ovat hylänneet kotieläimensä huomattuaan kuinka paljon hormonien valloissa, eli tietyssä iässä olevat puput vaativatkin työtä. Ulkona he ovat sitten lisääntyneet minkä kerkeävät, jonka takia tilanne on nyt tämä.

Calgaryssa ei ole sentään tarvittu tehdä vielä mitään toimenpiteitä asialle, niin kuin Canmoressa, jossa tehtiin sterilisaatioita pupuille, estääkseen niiden lisääntymisen. Toimenpiteet verottivat kaupungilta satojen tuhansien kulut.

Jos lemmikkieläimiä jättää heitteille, siitä napsahtaa 100-10.000 dollarin sakot. Hyvä niin!!

 

 

 

 

Törmään pupuihin joka päivä puistossa. Lämpimillä säillä niitä näkyy kaikkialla, mutta nyt kovimmilla pakkasilla he ovat hakeutuneet liikuntakeskuksen kulmille, kaivaen koloja rakennuksen alle suojaan. Kun menimme porkkanapussimme kanssa lähettyville, he juoksivat heti luoksemme. Puput ovat todella kesyjä ja aivan ihania! Haluaisin ottaa ne kaikki kotiini suojaan tulevilta pakkasilta!

 

 

 

Love Oona

 

 

CANADA,LIVING ABROAD

EXTREME COLD WARNING

 

Kun mennään kylmyysvaroituksella jo viikkoja putkeen, se vaatii erikoisjärjestelyjä arkeen..

 

Säätiedotuksesta kopioitu:
Varoitus: erittäin kylmä ilma
Southern Alberta

A multi-day episode of very cold wind chills continues. The coldest wind chill values will be between minus 40 and minus 50. Some parts of Alberta should expect extreme cold …

 

 

VAATETUS:

 

Olen ollut toppatakki päällä enemmän kuin ilman. Kahdeksan tunnin työpäivinä sitä ei kannata ottaa ollenkaan pois, sillä jäädyt saman tien. Pipo tai huppu on hyvä olla myös päässä. Meidän liikkeen vanha talo kun ei lämpene kunnolla.

Plussaa: Vältyt vaatekriisiltä. Kukaan ei kuitenkaan näe mitä puet sen alle.

Jos et omista lämpimiä talvikenkiä (itselläni vain uggit, joilla ei kehtaa liikkua), voi kuumaksi hierottavat kertakäyttöpohjalliset pelastaa tilanteen. Näistä lasketteluun tai eräretkille tarkoitetuista pohjallisista hohkaa kuumaa ilmaa jalkoihin monta tuntia. Ehkä maailman paras tunne!

Lisäksi olen hamstrannut itselleni 100% cashmere, sekä merino wool neuleita. (Löytänyt Winnersistä, jossa myydään merkkituotteita edullisesti). Tekokuitu virityksiin verrattuna ero on kuin yöllä ja päivällä.

 

 

 

 

KANADALAISTEN MUOTI:

Nyt kylmillä ilmoilla IN: karvakaulustakki, trikoot ja Sorel talvinilkkurit, joiden yli on vedetty villasukat. Mäkin haluun Sorel nillkurit!

Muuten kylmyysvaroituksista huolimatta on myös paljaita nilkkoja bongattu. Joskus olenkin maininnut, kuinka täällä joka toisella, iästä riippumatta, näkyy nilkat talvisin. Näilläkin säillä käytetään lenkkareita nilkkasukilla tai nilkkureita lyhyt lahkeisilla housuilla.

 

APUVÄLINEET:

Töissä: Kuumien eräretkipohjallisten lisäksi, pöytä lämmitin, jonka edestä ei halua poistua.

Kotona: Kiehuvalla vedellä täytetty kuumavesipullo, josta sain kerran palohaavan kun nukahdin se syliin.

Peittoja x3 : Ikean kuumin untuvapeitto, paksu ja painava peruspeitto, sekä villainen Muumi viltti.

Asuntoamme ei voi laittaa täysiin lämpöihin, sillä Reno koiralle (Ja Leelle) tulee muuten liian kuuma.

 

VÄLIMATKAT:

Ellen ole saanut kyytiä töihin, on ollut vain pakko ottaa uber. Muuten kotoa ei kannata poistua mihinkään. Ruokaakin ollaan tilattu kotiin, enemmän kuin koskaan. Täällä toimii Skip The Dishes ja Uber Eats.

Työkaverini käveli yksi ilta töistä kotiin (asuu lähempänä töitä kuin minä), oli hän saada jo hypotermia kohtauksen!

 

 

 

KESKUSTELUNAVAUS/PUHEENAIHE IHAN KENEN KANSSA TAHANSA:

Sää.

 

TYÖ:

Ihanan rauhallista, kun kukaan ei halua kävellä liikkeeseemme. Kauppakeskukset parkkipaikkoineen ovat helpompia.

 

KYLMYYS TESTIT:

 

Kuuman veden heittäminen ilmaan = tulee jääpuikkoina alas.

Jääpalojen teko parvekkeella = toimii samanlailla kuin pakastin.

Saippuakuplien puhaltaminen ulkona = kuplat jäätyvät palloiksi.

Katso videolta miten saippuakupla jäätyy grillin päällä parvekkeella;

(Kuvattu puhelimella pimeässä, anteeksi heiluminen)

 

 

Saippuakuplarasiaan on lisätty glyserolia, joka auttaa kuplan kestävyyteen. Tämä oli silti haasteellista. Seuraavana päivänä kuvien toivossa, emme onnistuneet ollenkaan. Tuuli rikkoi ne saman tien.

 

 

 

ILMAN VAIKUTUS ULKONÄKÖÖN:

Joka paikkaan kutittaa. Kädet ja huulet verellä. Kantapäitäni voisi raastaa juustohöylällä. Lee kutsuu jalkojani Shrek feet.

Naamassa finnejä.

 

MUU KANADA

Saskatoonissa oli kylmempää kuin Siperiassa ja Marsissa.

 

RENO

Ehkä ainut, joka tästä nauttii, on Reno, joka rakastaa kylmyyttä. Haluaa nukkua parvekkeella!

 

 

 

 

Mainittakoon tämän viikon olleen jo vähän lämpimämpi. Asteet vaihdelleet -18/-2 välillä. Voittaa -27 ! Kylmyyttä on kuitenkin vielä luvassa.

 

Äitini oli meillä vierailulla 10 päivää (lähti viime sunnuntaina takaisin Suomeen), jonka aikana täällä oli niin kylmä, ettei mitään oikein voitu tehdä. Lee kuljetti meitä ovelta ovelle museoon, kirjastoon, kauppakeskukseen ja ruokakauppaan. Lähiravintolaankin otettiin uber, kun oli vain liian kylmä kävellä.

 

Eilen illalla kylmissäni peiton alla mietin, miltä tuntuu kun on pidemmän aikaisesti lämmin olotila? Eilen hot yogassa koin hetkellistä kuumuutta, mutta sieltä poistuttuani oli pakko vetää heti pitkähihainen ylle. Alan olemaan jo ihan kyllästynyt tähän. Ja kaikkiin toppavaatteisiin!

Vastaan käveli mies, jolla oli päässään villainen vihreä kommandopipo. Vain silmät ja suu näkyivät. Vaikka hän näyttikin pelottavalta, respect asian mukaisesta varustuksesta. Sellaista täällä tarvitaan!

 

 

 

Love Oona

PERSONAL

KAUHUNHETKIÄ HAMMASLÄÄKÄRISSÄ

 

Pahoittelut huonoista uutisista, huikkasi hammaslääkäri perääni, kun lähdin hämmentyneenä vastaanotolta.

 

 

 

Puolivuosittainen hampaiden puhdistusaikani sai yllättävän käänteen, kun kaikki ei näyttänytkään olevan kunnossa. Hammashoitajan mielestä, ikeneni ovat vetäytyneet niin pahasti, ettei nähnyt enää muuta vaihtoehtoa, kuin ienleikkauksen.

 

What? Ienleikkaus, mikä se on? Kuulostaa kamalalta! Tunsin kuinka paniikki alkoi hiipiä mieleeni..

 

Hoitaja jatkoi jutusteluaan samalla kun puhdisti hampaitani. Ienleikkaus voidaan tehdä kahdella eri tavalla:

 

  1. Leikataan kitalaesta ihoa, joka siirretään hampaiden päälle korvaamaan vetäytyneitä ikeniä. Painotti toimenpiteen olevan hyvin kivulias leikkauksen jälkeen. Vähän niin kuin suussa palaisi, oli kuvailunsa kipuun. Tämän takia tätä vaihtoehtoa ei tehdä enää niin usein.
  2. Siirretään jonkun toisen ihmisen ikeniä suuhuni.

 

 

..Okei, paniikki saavutettu!

 

Sain ajan röntgeniin, jossa hammaslääkäri tulisi kertomaan asiasta vielä tarkemmin.

 

 

Seuraavana yönä en nukkunut silmäystäkään.

Googletin peiton alla kaikki keskustelut ja artikkelit mitkä liittyvät ienongelmiin. Olin varma, että hampaani tippuvat kohta.

 

Parin viikon päästä koitti röntgenaika. Kuvia katsonut hammaslääkäri antoi tuomionsa, joka oli kaikkea muuta mitä olin odottanut. Suustani löytyi 11 kpl (!?) reikiä, jotka olivat tulleet vuodessa (viime röntgenistä). Hammaslääkäri pudisteli päätään -vastaavaa ei ollut kuulema koskaan nähnyt. Olinko tehnyt jotain erilaista viimeisen vuoden aikana?

Öööh en.. (Mitään ei tule edelleenkään mieleen. Enkä ole alkanut juomaa sitruunavettä, jota hän ensimmäiseksi kysyi).

 

Ikenistä ei sen sijaan puhuttu mitään. Kyselin leikkauksesta, johon pudisteli taas päätään. Ilmeisesti sitä siis ei tarvita? (Hammaslääkärillä oli niin vahva aksentti, etten saanut kaikesta selvää).

 

Sain kuitenkin kolme ajanvarausta paikkauksiin ja hampaiden hoito-ohjeet kotiin.

Vielä enemmän hämmentyneenä palasin kotiin aloittamaan uuden googletusrumban -mistä tulee reikiä?

Ja sokerin syönti loppui siihen.

Jonka suhteen mennään täällä jo hulluudenpartaalla. Sain mm. hepulikohtauksen, koska Lee oli laittanut hunajaa teeheni. Luin jostain hunajan olevan kuin karkkia hampaille.

 

 

Tuoremehu kuuluu myös kielletylle listalle.

 

 

 

Nyt pesen extra fluorihammastahnalla hampaani kolme kertaa päivässä. Iltaisin lankaus ja erikoissuuvesi.

Välttelen napostelua ja kaikkia ruoka-aineita, jotka voisivat olla huonoksi hampaille.

Suomeksi: en uskalla syödä mitään.

Taidan olla vielä shokissa. Työkaverin sanoin: kyllä sä muutaman kuukauden päästä otat jo iisimmin.

 

Olen tässä pohtinut, voikohan näissä 11. reiän seassa olla myös reiänalkuja, joita ei oikeasti edes tarvitsisi paikata? Olen vain kuullut täällä hammaslääkäreiden rahastavan kaikella mahdollisella..

Anyway on hyvä saada reiät kuntoon. Ienleikkaukseen en kuitenkaan menisi, jos se tehtäisiin vain pelkän esteettisyyden vuoksi.

 

 

 

Ps. Löysin täältä ksylitolipurkkaa erikoishammashoitotarvikkeiden vierestä. Maksoi 10 dollaria!

 

 

Love Oona

 

 

PERSONAL

”NYT TUNNEN KUTSUMUSTA VAAKATASOON”

 

 

-Muumien elämänviisauksia.

 

 

 

Muutaman päivän kurkkukipu on yltynyt niin, että ääni lähti. Äänen muuttumisprosessi on kulkenut käheästä seksiäänestä, tämän aamuiseen pieneen piipitykseen, jossa pitää aina sanojen välissä yskäistä, että jotain saisi kuuluviin.

 

Tämä vie paljon voimia.

 

Kaikki sattuu kurkkuun, mutta en pysty olla puhumatta tai nauramatta, sillä ääneni kuulostaa niin hassulta. Ensimmäistä kertaa ääneni on lähtenyt näin pahasti.

Olen yrittänyt säästellä ääntäni lukittautumalla Muumipapan sanoin vaakatasoon makuuhuoneeseen pitkälti koko päiväksi. Siirsin salipäivän toisaalle ja aloitin lempipuuhani, eli netissä surffailun. Katsoin Netflixistä Fyre (luksusfestivaali, joka lässähti) dokumentin, josta kuulin vasta ensimmäistä kertaa nyt. Missä kaivossa olen elänyt? Tämä oli mielenkiintoinen, suosittelen.

Seuraavaksi luin uutisia ja kaikenmaailman keskusteluja (keskustelut ovat parasta viihdettä), kunnes törmäsin Muumien mietelauseihin, joita aloin raapustelemaan muistikirjaani.

 

-Hyvin terapeuttista puuhaa! 

 

 

 

 

 Muumien viisauksista tuli hyvälle tuulelle. Niihin on helppo samaistua ja sopivat moneen elämäntilanteeseen!

 

 

Tässä lemppareitani:

 

 

Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonlasku.  -Muumipappa

 

Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat takertuneet toisiinsa?  -Pikku Myy

 

Eihän sitä ehdi olla ystävällinen ja seurallinen. Ei yksinkertaisesti ehdi.  -Nuuskamuikkunen

 

Apua! En minä jaksa kantaa näin painavaa vaimoa!  -Muumipappa

 

Majakanvartijat eivät ole mitään juomaveikkoja!  -Nuuskamuikkunen

 

Usko minua: Mikään ei ole niin vaarallista kuin sisällä istuminen, silloin saa helposti kaikenlaisia aatteita.  -Hemuli

 

On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niitä on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta valittava on ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi.  -Viljonkka

 

Nipsu älä vingu, riittää kun tuuli vinkuu.  -Pikku Myy

 

Oli nainen kuinka kaunis tahansa, hän haluaa aina olla hivenen kauniimpi.  -Muumimamma

 

Rahalla ei voi ostaa nuoruutta.  -Pikku Myy

 

Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.  -Muumipappa

 

Voileipä tekee aina hyvää yöllä.  -Muumipappa

 

Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa. Sen minä tiedän.  -Nuuskamuikkunen

 

 

 

 

Sinä vaikutat kamalan viisaalta sen takia ettet koskaan sano mitään.  -Hemuli

 

Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaa tee yhtään mitään. Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa.

-Muumipappa

 

Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi.  -Muumipappa

 

Älä ajattele ikäviä asioita, se on minun mottoni!  -Niiskuneiti

 

Haluaisitko teetä? -Muumimamma   -Ninni nyökkää.  Minä tuon sinulle mehua. -Muumimamma

 

Anteeksi, Muumipeikko, luulin sinua porsaaksi!  -Pikku Myy

 

Kun näen jotain kaunista, katson sitä hetkisen ja se on sen jälkeen päässäni. Ei kaikkea tarvitse omistaa!  -Nuuskamuikkunen

 

Minä tulen milloin minulle sopii. Ehkä en tule ollenkaan, ehkä menen aivan toisaalle suunnalle.  -Nuuskamuikkunen

 

Sisimpäni suorastaan kiljuu kahvia!  -Muumipappa

 

 

 

Ja viimeiseksi Muumimamman sanoin: Huomenna on uusi pitkä päivä. Aivan jokaisen oma alusta loppuun.

 

 

 

 

Love Oona

TRAVEL,VIDEO

MEKSIKON KOHOKOHDAT JA PAINAJAINEN LENTOKONEESSA

 

 

Kun tuttavani ovat kyselleet, miten matkani meni, on vastaukseni ollut seuraavanlainen; ihana reissu, kiva paikka ja lämpöä riitti… 

Mutta, et arvaa, mitä mulle kävi lentokoneessa..

 

 

 

Joku pakonomainen tarve on ollut siis purkaa tämä traumaattinen (jälkikäteen koominen) kokemukseni ulos, vaikka se onkin vähän erittäin nolo.

 

Aloitetaan siis siitä, mitä tapahtui paluulennollani takaisin kotiin Calgaryyn. 

 

Matkustin yksin, koska olimme Leen kanssa ostaneet lentoliput eri aikaan. Sain paljon halvemmat lennot, vain 10-15 minuutin eroavaisuudella Leen lennoista. Portitkin olivat vierekkäin. Huomaa, että Meksiko on kanadalaisten suosima matkakohde. 

 

Kotimatkalla, heti kun kone lähti liikkeelle, alkoi ihan out of nowhere vatsaani koskemaan ja tuli todella paha olo. Nousun jälkeen meninkin sitten vessaan toteamaan saaneeni ruokamyrkytyksen tai vatsataudin. Kirjaimellisesti kaikki tuli ulos (lue: istuin pöntöllä, samalla oksentaen käsienpesualtaaseen), eikä loppua näkynyt. Tästä alkoi vessaan juoksemisrumba, josta teatreellisten jonojen ohittamisieni jälkeen, päätin jäädä vessaan koko viiden tunnin matkan ajaksi. Oli turha mennä hetkeksi istumaan omalle paikalle häpeämään itseänsä. Haisin hirveälle! Oksennusta tuli tulvana ja sitä lensi joka paikkaan -niin hiuksiin kuin naamallekin. Niinä hetkinä kuin pystyin, keräsin voimia vessan likaisella lattialla ja haaveilin vesilasista. Kurkku oli niin kuiva, että nielaiseminenkin tuntui kuolemalta.

Ne kerrat kun jouduin pakosta poistumaan vessasta omalle paikalleni (turbulenssi ja laskeutuminen), tuntuivat elämäni pisimmiltä. Pidättelin molempia hätiä, samalla kun viereinen pappa taputteli selkään ja hänen vaimonsa piteli omaa sämpyläpussiansa valmiina jos oksennus tulee. Kanssamatkustajat auttoivat myös laukkuni kanssa ja laittoivat minut ensimmäiseksi poistumaan koneesta. Missä henkilökunta?! 

 

Kun lopulta kävelin viimeisillä voimillani passitarkastukseen, tuli viereeni komea nuori herra kyselemään olinkohan se tyttö, joka oli ollut koko matkan kipeänä? 

 

Jep minähän se.

(En ihmettele yhtään, että keneltäkään koneessa olevalta jäi huomaamatta, mikä oli kyseessä.)

 

 

Vessatarinan jälkeen, olen kyllä kertonut matkastani muutakin. Niille, jotka tämän jälkeen ovat enää kyselleet mitään;

 

  • Vietiin vastasyntyneitä kilpikonnia käsissämme mereen. Meidän viereiseen rantaravintolaan on tehty kilpikonnien munille oma paikka, josta kaivetaan juuri kuoriutuneet kilpikonnat ja kuljetetaan mereen. Tämä järjestely on tehty sitä varten, etteivät kilpikonnat eksy matkallansa (rakennusten valot harhauttavat kilpikonnat reitiltänsä, jonka jälkeen linnut ehtivät napata heidät kynsiinsä). 
  • Rannalla kirjan lukeminen oli ihanaa!
  • Snorklausmatkalla nähtiin delfiinejä. Veneessä oli myös kova meno! Henkilökunta tarjosi drinkkejä, minkä kerkesi. Niin, ettei edellistä ollut ehtinyt edes juoda loppuun. Mummot villiintyivät tanssimaan.
  • Meksikolaisten yleinen rentous oli virkistävää. Mietittiin, ettei Kanadassa tällainen snorklausretki tulisi kuulonkaan. Eikä myöskään se, että laskuvarjohyppääjät lentelivät joka päivä meidän asunnon eteen olevalle rannalle. Välillä ne meinasivat törmätä rantatuoleihin tai rannalla pyyhkeillänsä makaaviin ihmisiin, mutta se ei näyttänyt haittaavan ketään. Tätä oli hauska seurata!
  • Meidän uima-altaalla taas oli joka aamuinen mummojen juoruklubi. Kerran eksyin mukaan juttelemaan. Siellä puhuttiin seksistä.
  • Viini oli halpaa ja meidän asunnon omistaja (ihana lady) raahasi sitä aina pullokaupalla jääkaappiin. ”Viini on kuin vettä”, totesi aina samalla.
  • Krokotiilit asustelivat lähiseudulla. En nähnyt niitä, mutta pelkäsin törmääväni niihin joka kerta kun menin mereen.
  • Matkamme perimmäinen tarkoitus oli kulkukoirien pelastaminen. Tällä hetkellä kulkukoirien tilanne on niin hyvä, ettei löytynyt kuin yksi pelastettava koira. Tämä onnellinen pääsi Leen vanhempien auttamana Kanadaan hyvään kotiin.

 

 

Onnistuin kadottamaan melkein kaikki kuvani (ne parhaimmat tietty), mutta tässä pieni perhevideo matkalta. 

 

 

Hyvää uutta vuotta kaikille,

 

Love Oona